Kerava

Keravointi meni hienosti! Kaupunkia tuli tuhottua suhteellisen vähän, mutta olut- ja viinipulloja suhteellisesti enemmän. Oli mahtavaa päästä grillaamaan ja saunomaan. Porukalla suunniteltiin myös mökkireissua loppukesälle, asuntovaunureissua pohjoiseen ja yhteistä ulkomaanmatkaa. Sen verran kovia olivat reissuhalut kaikilla, että eiköhän noista joku suunnitelma toteudu. Univelkaa tuli maksettua jonkin verran pois; perjantaina simahdettiin turhan aikaisin ja launtaina ja sunnuntain välisenä yönä koisattiin 13 tuntia putkeen. Kuvissa vähän viikonlopun fiiliksiä:




Sunnuntaina isäntämme Sami lähti Metallican keikalle ja me junailimme takaisin Tampereelle. Olo oli vähän ryytynyt kaikesta rentoutumisesta ja nukkumisesta huolimatta, mutta pieni breikki muissa maisemissa tuntui silti hyvältä (olkoonkin, että kyseessä oli Kerava). Töihin palasin levottomasti nukutun yön jälkeen kuulemaan huonoja uutisia: tärkeä asiakkuus oli menetetty ja uudet yt:t alkavat välittömästi. Tällä kertaa ne eivät onneksi koske meidän yksikköämme. Kollega oli nähnyt edellisenä yönä tästä untakin ja esimiehemme lievästi hämmentyi, kun työkaveri aamulla ensimmäiseksi kysyi puolileikillään uusista yt-neuvotteluista. Ahdistaa olla töissä, kun jatkuvasti kuulee huonoja uutisia ja koko organisaatiossa on epäselvä tilanne. Ei pahemmin lohduta se, että oma asema on toistaiseksi turvattu, kun ympärillä on enimmäkseen ahdistuneita ja epätoivoisia työkavereita pelkäämässä oman työpaikkansa puolesta.

Kävin katsomassa kämppäänikin eilen junalta tultuani. Eteisen lattia oli kaakeloitu ja enää puuttuu wc:n ja kylppärin lattian kaakeloinnit. Tuntuu ihan epätodelliselta ajatus siitä, että muutaman viikon päästä ehkä pääsisi tuosta murjusta omaan kotiin.