Vuosi on alkanut melko alakuloisissa merkeissä, sillä vaarini menehtyi muutama viikko sitten. Hautajaiset olivat lämminhenkiset vaikkakin koruttomat jäyhään pohjalaiseen tyyliin. Oli ihan piristävää nähdä sukulaisia, joiden kanssa en ollut vuosiin ollut tekemissä. Toisaalta oli myös hämmentävää huomata ihmisten vanhentuneen, harmaantuneen ja rypistyneen niin paljon viime näkemästä.
Vaarini oli mahtava tyyppi, yksi parhaista. Hän oli äärettömän älykäs, sivistynyt ja lukenut ihminen kouluja käymättömäksi mieheksi. Lisäksi hän oli huumorintajuinen, epäitsekäs ja loistavaa keskusteluseuraa. Tunnen syyllisyyttä siitä, että en mummon kuoleman jälkeen vieraillut enää niin usein vaarin luona ja yhteydenpito oli muutenkin vähäistä. Joskus lukioaikana isovanhempani olivat suorastaan parhaita ystäviäni. He olivat niin mukavia ja lämminhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa saattoi keskustella tuntikausia yhteiskunnallisista ja historiallisista asioista. Mummoni oli myös käsityöihminen ja houkutteli minut lukuisia kertoja kuskiksi ja seuralaiseksi erilaisiin näyttelyihin ja tapahtumiin. Kauniita muistoja heistä on jäänyt runsaasti.
Palatakseni muihin viime aikojen kuulumisiini, joulun halusin tosiaan viettää muissa maisemissa kuin kotonani, koska tuntui mukavalta vaihtelulta saada esimerkiksi seiniä ja lattioita ympärilleen. Tästä voi päätellä, että asunnossa ei ole tapahtunut edistystä korjauksen suhteen. Siitä huolimatta emme ole rynnänneet sukulaisten nurkkiin kuten aluksi harkitsimme, vaan olemme tottuneet syömään päivästä toiseen kiinalaista noutoruokaa ja peseytymään kerran viikossa. Ensi viikolla todennäköisesti puretaan vielä wc:kin, mutta ainahan voi turvautua sankoon, kellarin yleisiin wc-tiloihin ja vaikkapa jonkinlaisiin aikuisten inkontinenssisuojiin. ;)
Eilinen puhelinsoitto rakennusurakoitsijalle valaisi hieman tulevaisuutta. Jälleenrakennustyöt aloitetaan lähiviikkoina ja minun pitäisi käydä valitsemassa uusia seinä- ja lattialaattoja sitä varten. Viimeisin ikävä uutinen kosketti wc:n purkamisen lisäksi keittiön upotettua liettä. Urakoitsijan mukaan se on asennettu päin helvettiä ja on suoranainen ihme, ettei asunnossa ole syttynyt tulipaloa. Tätä ennen kuulin, että saunan ja kylpyhuoneen vesieristeet on asennettu väärin. Olen tässä harkinnut, lähtisinkö jotain kautta vaatimaan edelliseltä omistajalta hinnanalennusta, mutta luultavasti odottelen vielä vähän aikaa saadakseni tarkemman raportin asioista, jotka ovat vituillaan. Olen pitänyt itseäni kohtalaisen järkevänä ostajana, mutta pitäisiköhän alkaa tehdä satojen tuhansien eurojen investointeja jatkossa muillakin perusteilla kuin että ”asunnon osoitteessa on onnenlukuni” (se on muuten kaksikymmentäkahdeksan) tai että ”makuuhuoneen ikkunasta näkyy nätti vaahtera”?
Samalla kun lähden vaatimaan hinnanalennusta, voisin myös tehdä rautakauppaan reklamaation mittatilaustyönä tehdystä makuuhuoneen ovesta joka irtosi ja rikkoutui tavallisen ovenavauksen yhteydessä. Onkohan joku langettanut ylleni kirouksen kun kaikki mihin kosken hajoaa kappaleiksi, räjähtää tai tuhoutuu muuten?
Joitakin asumiskuulumisia voi lukea myös täältä, vaikka asuinkumppanini päivittääkin sitä suunnilleen yhtä harvakseltaan kuin minä tätä.
Palatakseni siihen jouluun: vietimme sen Latviassa. Meno-paluu Riikaan maksoi yhteensä 128 € kahdelta hengeltä, eikä taloustilanne sallinut oikein pidempiä ja kalliimpia reissuja. Riika oli oikein viihtyisä kaupunki, tosin hintavampi kuin olin kuvitellut. Jouluateria tuli nautittua venäläisessä ravintolassa, eikä kinkkua ja laatikoita tullut ikävä. Muutama reissukuva puhukoon puolestani:
Aika hieno jokinäkymä!
Polynesialaista ruokaa: paistettuja hedelmiä ja ankkaa jonkinlaisella makealla kastikkeella höystettynä. Ei ollut ihan minun makuuni, mutta kyllähän sitä nälkäänsä söi.
Latvialainen vodka sen sijaan oli minun makuuni. ;) Tosin tässä taidan juoda jotain hirvittävää brandya.
Hostellin ulkorakennuksessa oli "Party room", jonka sisustus oli psykedeelinen ja toi mieleen Dario Argenton Suspiria-elokuvan.
1 kommenttia:
Kirjoitanpa sitten itse jotain tämmöiseen laatikkoon, kun kukaan muu ei.
Lähetä kommentti